Sääasema Leppioja Haapavesi Finland

Leveysaste|Pituusaste|Korkeus merenpinnasta

FMI rss

www.ilmatieteenlaitos.fi/api/news/tiedote/rss
11.05.2021 07:08

UV-säteilykausi, eli aika jolloin iho voi punehtua tai palaa auringossa, on käynnissä. Auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksin arvo on 3 tai sen yli. UV-indeksin ennusteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.

Suojautumistason 3 ylittäviä UV-indeksejä mitataan Etelä-Suomessa jo maaliskuun lopussa, ja niitä on vielä syyskuun puolivälissä. UV-indeksin arvo 3 ylittyy koko maassa kesäisin noin klo 10–17.

”Pilvisellä ja viileälläkin säällä voi palaa, sillä ohuet yläpilvet eivät juuri vaimenna UV-säteilyä eikä UV-säteily tunnu iholla”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.

Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan. Siksi on syytä välttää UV-säteilyä tai suojautua siltä myös silloin kun välitöntä palamisvaaraa ei ole. Paras suoja auringon säteilyä vastaan ovat varjo, vaatteet ja aurinkovoide. Erityisesti lasten ja nuorten suojautuminen on tärkeää. Ihon lisäksi silmät ovat herkät UV-säteilylle.

Melanooma on huomattavasti yleisempi korkeasti koulutetuilla

Joka päivä noin viisi suomalaista saa melanoomadiagnoosin. Melanoomaan sairastui vuonna 2019 noin 1 800 suomalaista: noin 940 miestä ja noin 870 naista.

Melanooma on koulutettujen syöpä: se on peräti 65 prosenttia yleisempi korkeakoulutetuilla kuin pelkän peruskoulun suorittaneilla. Tämä korostuu alle 55-vuotiailla, joilla ero on yli kaksinkertainen.

”Tämä saattaa johtua siitä, että korkeakoulutetut ihmiset käyvät näyttämässä ihomuutoksiaan herkemmin kuin vähemmän koulutetut”, arvelee Suomen Syöpärekisterin erikoistutkija Karri Seppä. ”On myös luultavaa, että koulutetuilla on varaa matkustaa useammin etelän aurinkoon. Aurinkolomat, joilla saadaan lyhyessä ajassa iso annos UV-säteilyä, ovat suuri riski melanoomalle.”

Riittävällä suojautumisella UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään 90–95 prosenttia melanoomatapauksista. Riski sairastua on erityisen suuri herkästi palavilla, vaaleaihoisilla ihmisillä.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä länsimaissa. Se lisääntyy Suomessa sekä naisilla että miehillä noin kuuden prosentin vuosivauhtia. Osa yleistymisestä selittyy väestön ikääntymisellä, mikä lisää kaikkiin syöpiin sairastumista, mutta ikävakioitu kasvukin on miehillä yli neljä prosenttia, naisilla lähes viisi prosenttia vuodessa.

Melanooma on vaarallisin ihosyöpä, koska se leviää nopeasti lähettäen etäpesäkkeitä. Ihomelanooma kehittyy tyypillisesti vartalon tai raajojen ihoon. Usein melanooma syntyy uutena luomena tai ihomuutoksena. Vain kolmasosa kehittyy olemassa olevaan luomeen. Myös muihin ihosyöpiin, kuten okasolusyöpään ja tyvisolusyöpään, sairastuneiden määrät kasvavat nopeasti.

Neljännes suomalaisista kokee altistuvansa paljon UV-säteilylle

Säteilyturvakeskuksen (STUK) lokakuussa 2020 teettämän kyselyn mukaan yli neljännes suomalaisista (27 %) kokee altistuvansa UV-säteilylle omassa elinympäristössään melko paljon tai erittäin paljon. Alle 45-vuotiaat altistuvat UV-säteilylle eniten viettäessään aikaa ulkona esimerkiksi puistoissa ja terasseilla, kun taas tätä vanhemmat vapaa-ajan työskentelyssä, kuten puutarhatöitä tehdessään. Luontoharrastukset ja erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä myös ulkoliikunnan harrastaminen ovat merkittäviä altistumisen lähteitä.

Auringonottoa uimarannoilla tai puistoissa harrastaa jopa yli puolet 15–25-vuotiaista naisista, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä ja miesten keskuudessa auringonottaminen on vähemmän suosittua.

”Viimekesäinen ulkoilu- ja terassitrendi jatkunee tulevanakin kesänä. Vaikka kaikki ovatkin varmasti jo väsyneet noudattamaan erilaisia rajoituksia ja suosituksia, kannattaa omasta ihostaan kuitenkin huolehtia ja suojata se palamiselta”, kannustaa STUKin erityisasiantuntija Anne Höytö.

Suomalaisista 39 prosenttia ilmoittaa pitävänsä kevyestä rusketuksesta kesäaikana, mutta lähes yhtä moni (32 %) ei välitä rusketuksesta. Lähes neljäsosa haluaa välttää rusketusta syöpäriskin takia, mutta viisi prosenttia haluaa näyttää ruskettuneilta ympäri vuoden.

”Osalla rusketuksen tavoittelu kostautuu ihon palamisena, sillä 23 prosenttia suomalaisista ilmoittaa polttaneensa ihonsa vähintään kerran vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana. On hyvä muistaa, että rusketus on merkki ihovaurioista, ei suinkaan terveydestä”, toteaa Anne Höytö.

Suomalaisista 42 prosenttia ilmoittaa suojautuvansa auringolta aina. Merkittävin syy jättää suojautumatta on se, että ei arvella oltavan ulkona niin pitkään, että iho palaisi. Toiseksi yleisin syy olla suojautumatta on unohdus lähtökiireessä. Toiset eivät myöskään pidä aurinkovoiteen tai suojaavien vaatteiden käyttämisestä.

”Tulevana kesänä STUK haluaa muistuttaa erityisesti nuorisoa #Suniho-kampanjassa monista helpoista keinoista suojautumiseen. Omaa altistumistaan voi vähentää esimerkiksi vetäytymällä varjoon keskipäivällä, pitämällä hattua, paitaa ja aurinkolaseja sekä levittämällä paljaaksi jääville ihoalueille aurinkovoidetta”, Anne Höytö sanoo.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos Tutkija Kaisa Lakkala, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu UV-säteily ja -indeksi

Syöpäjärjestöt Erikoistutkija Karri Seppä, puh. 050 441 8556 UV-säteily ja syöpäriski

Säteilyturvakeskus Erityisasiantuntija Anne Höytö, puh. 09 759 88305, anne.hoyto(a)stuk.fi Säteilyturvakeskuksen mediapuhelin: 010 850 4761 UV-säteily, aurinko ja solarium

03.05.2021 08:20

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuun keskilämpötila vaihteli Käsivarren Lapin noin -3 asteesta etelärannikon vajaaseen +5 asteeseen. Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Suurin poikkeama tilastollisen vertailukauden 1981–2010 keskiarvosta oli Keski-Lapissa, noin 2 astetta. Muualla maassa poikkeama oli noin puolen asteen tai asteen verran.

Kuukauden ylin lämpötila, 18,0 astetta*, mitattiin kolmena eri päivänä: 17. päivänä Kaarinassa, 18. päivänä Raumalla ja Porissa sekä 19. päivänä Seinäjoella. Alin lämpötila, -25,9 astetta, mitattiin 9. päivänä Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksen havaintoasemalla.

Saaristossa kuivaa, maan keskivaiheilla sateista

Suuressa osassa maata sadekertymä oli tavanomainen tai tavanomaista suurempi. Pitkän ajan keskiarvoon nähden eniten satoi Oulun tienoilla, jossa sademäärä oli noin kaksinkertainen vuosien 1981–2010 keskiarvoon verrattuna. Sateisimmilla alueilla vastaavat määrät toistuvat huhtikuussa keskimäärin noin kerran 10 vuodessa. Määrällisesti eniten satoi huhtikuussa Puolangassa Paljakan havaintoasemalla, 64,7 millimetriä.

Tavanomaista vähemmän satoi puolestaan lähinnä lounaissaaristossa ja paikoin maan itäosassa, joissa sademäärä jäi noin puoleen tavanomaisesta. Vähiten sadetta kertyi Lappeenrannassa Lepolan havaintoasemalla, 11,3 millimetriä.

Kuukauden päättyessä maan etelä- ja keskiosassa oli lumetonta. Maan pohjoisosassa lunta oli vielä pääosin 20–40 senttimetriä, Kittilän Kenttärovalla jopa 83 senttimetriä.

* Aiemmin ilmoitettu ylin lämpötila 19. huhtikuuta Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla (18,3 astetta) on todettu laadunvarmistuksessa virheelliseksi.

Lisätietoja:

Ilmastotilastoja Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

29.04.2021 09:13

Ilmatieteen laitoksen 29.4. tekemän ennusteen mukaan Suomessa vallitsee vappuna kolea pohjoinen ilmavirtaus. Sateet jäävät pääosin vähäisiksi, mutta etenkin iltapäivisin koko maassa voi esiintyä lumi- tai lumiraekuuroja, etelässä myös vesikuuroja. Lapissa lumikuurot voivat olla ajoittain sakeita, ja puuskainen pohjoistuuli saa sään tuntumaan entistä kylmemmältä.

Vappuaattoyönä pohjoisen yli liikkuu lumikuuroja, mutta muuten on melko selkeää. Päivällä vappuaattona pilvisyys on vaihtelevaa, ja lumi- tai lumiraekuuroja esiintyi paikoin maan keski- ja pohjoisosassa.

Vappuyö on pääosin selkeä, mutta joitakin lumikuuroja voi esiintyä lähinnä maan pohjoisosassa. Pohjois-Lapissa lumikuurot voivat olla sakeita. Vappupäivää vietetään koko maassa vaihtelevan pilvisessä säässä. Vähäiset lumi- tai lumiraekuurot, etelässä myös vesikuurot, ovat mahdollisia. Lapin itäosissa lumikuurot voivat olla sakeita.

Sunnuntaiksi säässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

Vappuviikonlopun lämpötilat ovat öisin -1 ja -7 asteen välillä, Suomenselällä ja Lapissa pakkasta voi olla lähemmäs 10 astetta. Vappupäivän ylimmät lämpötilat ovat etelässä 6–10 astetta ja maan keskivaiheilla 3–7 astetta. Lapissa lämpötila vaihtelee kahden pakkasasteen ja viiden plusasteen välillä.

”Vähäisistä sadekuuroista huolimatta maasto on viikonloppuna kuivaa maan etelä- ja keskiosassa, joten ruohikkopalovaroituksia on paikoin voimassa”, huomauttaa ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta.

Myös viime vappua vietettiin melko koleassa säässä

Tilastojen mukaan päivälämpötila on vappuna maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin 10-15 astetta, maan pohjoisosassa pääosin 5-10 astetta. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle. Maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä tyypillisesti vetenä, pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Ehjä lumipeite löytyy vappuna tyypillisesti Oulun pohjoispuolelta Ilomantsiin ulottuvan linjan pohjoispuolelta. Maan keskiosassakaan muutaman senttimetrin lumikerros ei ole epätavallista. Maan eteläosassa lumipeite on vappuna harvinainen, eli se toistuu keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Vuosi sitten vappuaattoa vietettiin varsin koleassa säässä. Pilvisyys oli vaihtelevaa, ja lähinnä maan pohjoisosassa tuli yksittäisiä lumi- tai räntäkuuroja. Päivän ylin lämpötila vaihteli maan länsiosan vajaasta 10 asteesta maan pohjoisosan muutamaan plusasteeseen. Vappuyönä oli lähes koko maassa pakkasta, pohjoisessa paikoin yli 10 astetta. Vappupäivä oli hieman aattoa lämpimämpi, lämpötila kohosi maan etelä- ja länsiosassa ylimmillään 9 ja 13 asteen välille, itä- ja pohjoisosassa 5 ja 9 asteen välille.

Lunta oli vuosi sitten noin linjan Joensuu-Oulu pohjoispuolella, mutta sitä olikin paikoin poikkeuksellisen runsaasti. Esimerkiksi Lapissa hanget kohosivat vappuna jollakin alueilla yli metrin korkeuteen.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset Vapun säätilastoja

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm) Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

21.04.2021 10:47

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun mukaan Suomenlahti on nyt jäätön. Perämerellä ja Saimaalla talvi sen sijaan jatkuu, ja siellä jäänmurtajat jatkavat meriliikenteen avustamista.

”Jokunen hauras jääkalikka saattaa Suomenlahdella vielä satelliittien silmiltä piileskellä, mutta etelässä jäätalvi on nyt käytännössä ohi”, sanoo jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.

Perämerellä jäätä on linjan Kalajoki-Luulaja pohjoispuolella. Jäät ovat 20–50 senttimetriä paksuja ja ahtautuneita. Vaikka jääkentässä on monin paikoin halkeamia ja avopaikkoja, on se paikoitellen vaikeakulkuinen. Kauppalaivat tarvitsevatkin Perämerellä edelleen jäänmurtajien apua. Rantajäät alkavat haurastua, ja monin paikoin jäät ovat arvaamattomia jo Perämeren rannoillakin.

Jäätalvi oli keskimääräinen

Taakse jäävä talvi tallentuu tilastoihin keskimääräisenä. Talven laajin jäätilanne koettiin helmikuun puolivälissä, kun jäällisen alueen laajuus oli noin 130 000 km². Alueellisesti tämä vastaa melko hyvin nykytalvien keskiarvoa. Vielä vuosituhannen alussa keskimääräisenä talvena oli jäätä 40 000 – 50 000 km² enemmän.

Vaikka talvet leutonevat ja jään määrä vähenee, merenkulullisesti talvista ei tule helpompia.

”On jopa päinvastoin: kun pakkasjaksot ja eteläisten ilmavirtausten leudot jaksot talven aikana vuorottelevat, jäät pakkautuvat vaikeakulkuisiksi ahtojääalueiksi tai muodostavat laajoja sohjoalueita”, jääasiantuntija Jouni Vainio korostaa.

Tällaisissa tilanteissa kauppalaivat eivät pärjää omillaan vaan tarvitsevat jäänmurtajien avustusta.

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun päätehtävä on ajantasaisen tiedon tarjoaminen talvimerenkulun tarpeisiin. Jääpalvelun toiminta alkaa loka-marraskuun vaihteessa, ja viimeiset jäätiedotukset annetaan yleensä toukokuun loppupuolella. Jäätilannekartta laaditaan yhteistyössä Ruotsin ilmatieteen laitoksen (SMHI) jääpalvelun kanssa vuoroviikoin.

Lisätietoja:

Jääasiantuntija Jouni Vainio, Ilmatieteen laitos, puh. 041 501 5359, jouni.vainio@fmi.fi

Jääkartta Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla Jäätalvi Itämerellä

15.04.2021 05:00

Perseverance-kulkija laskeutui helmikuussa 2021 menestyksekkäästi Marsin pinnalle. Perseverance tutkii ainakin seuraavan Marsin vuoden eli noin kahden Maan vuoden ajan muinaista jokisuistoa Jezero-kraatterissa. Kulkija on laskeutumisensa jälkeen verrytellyt robottikäsiään ja toimittanut Maahan runsaasti korkealaatuisia kuvia, videota sekä ääninäytteitä.

Kulkijassa oleva espanjalaisvetoisen tutkimusryhmän kehittämä Mars Environmental Dynamics Analyzer (MEDA) -mittauslaitteisto on myös otettu käyttöön. MEDA-mittauslaitteisto on Marsin olosuhteisiin kehitetty sääasema, jossa Marsin ilmakehän paine- ja kosteusolosuhteita mittaavat Ilmatieteen laitoksen ja Vaisalan valmistamat mittalaitteet. Myös Perseverancen Ingenuity-helikopteri hyödyntää lennoillaan MEDA-mittauslaitteiston tarjoamaa mittausdataa ja erityisesti paikallisia tuulitietoja.

Mittalaitteiden on pystyttävä toimittamaan korkealaatuisia ja luotettavia mittauksia myös pitkän avaruusmatkan jälkeen.

”Tieteeseen pohjautuvat tarkat ja luotettavat olosuhdemittaukset ovat Mars-tutkimuksen ytimessä ja siksi onkin hienoa saada vahvistus anturiemme toiminnasta vaativan avaruusmatkan jälkeen Marsin pinnan ääriolosuhteissa. Vaisalan anturiteknologia on parhaimmillaan haasteellisissa mittausolosuhteissa", sanoo Vaisalan tuotteista ja järjestelmistä vastaava johtaja Liisa Åström.

”Marsiin lähtevän mittalaitteen on toimittava kaikissa olosuhteissa ja testit ovat sen mukaiset. Mittalaitteiden valmistus, testaus ja viimeistely on vuosien projekti, joten tuntuu hienolta nähdä laitteet viimein työssään Marsissa”, tiivistää tutkimusinsinööri Maria Hieta Ilmatieteen laitokselta.

Hieta jatkaa: ”Esimerkiksi Perseverancen kyydissä oleva kosteusmittalaite on käynyt läpi kovan karsinnan. Kosteutta mittaavan anturin ympärille rakennettiin Ilmatieteen laitoksella 13 erilaista instrumenttimallia, joita testattiin useita kertoja karuissa olosuhteissa, kuten hyvin alhaisissa lämpötiloissa. Lisäksi ne altistettiin testeissä tärinälle ja shokeille. Mallikappaleista toimintavarmin valittiin osaksi MEDA-laitteistoa.”

Ensimmäiset mittaustulokset vastaavat odotuksia

MEDA-laitteisto on toimittanut maahan ensimmäiset ympärivuorokautiset mittaussarjat sekä paineesta että suhteellisesta kosteudesta Marsissa. Mitatut arvot vastaavat odotuksia.

”Painetaso sekä paineen vuorokautinen vaihtelu Jezero-kraatterissa vastaa hyvin mallinnuksia. Suhteellinen kosteus on päivisin käytännössä nollassa (0 %) ja kohoaa yöllä selkeästi paikallisen lämpötilan laskiessa melkein -80 °C:een. Esimerkiksi Maassa 20 prosentin suhteellista kosteutta pidetään jo hyvin matalana eikä nollaa lähestyviä ilman suhteellisia kosteuksia juurikaan mitata. Painedatasta on myös havaittu Perseverancen ohi kulkeneita pölypyörteitä, jotka näkyvät painedatan signaalissa nopeina, terävinä paineenlaskuina”, sanoo Ilmatieteen laitoksen planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer.

Marsin säätilat ja ilmakehä kiinnostavat suomalaistutkijoita

Perseverance-kulkija on suunniteltu tutkimaan Marsin olosuhteita ja geologiaa sekä etsimään merkkejä muinaisesta elämästä. Vaikka elämän merkit kiehtovat, suomalaisten tutkijoiden kiinnostus kohdistuu erityisesti Marsin kaasukehään.

”Maalla ja Marsilla on paljon yhteisiä piirteitä, minkä vuoksi Marsin ilma- ja kaasukehän tutkimus on meille kiinnostavaa ja auttaa ymmärtämään myös Maan ilmakehän käyttäytymistä. Lisäksi pölymyrskyt voivat Marsissa olla rajuja, joten kyky ennakoida myrskyjä on tärkeää, jos Marsiin halutaan tulevaisuudessa lähettää miehitettyjä avaruuslentoja. Tätä varten Marsiin tarvittaisiin sääasemaverkosto”, toteaa Maria Genzer.

Suomalaisosaamiseen pohjautuva meteorologinen havaintoverkko

Perseverance ja vuonna 2012 Marsiin laskeutunut Curiosity-kulkija tekevät mittauksia noin 3700 kilometrin päässä toisistaan. Kummankin kulkijan kyydissä on saman tyyppiset suomalaiset paine- ja kosteusmittauslaitteet, joiden tuottama data lähetetään maahan analysoitavaksi.

Kulkijoiden tuottama data yhdistettynä Marsissa olevan NASAn Insight-laskeutujan toimittamiin havaintoihin muodostaa ensimmäisen vieraan planeetan pinnalla toimivan kolmen mittauspisteen meteorologisen havaintoverkon. Havaintoverkko mahdollistaa Marsin ilmakehän ja sen ilmiöiden mallinnuksen entistä tarkemmin.

”Tulevaisuudessa toiveenamme on saada lisää mittauspisteitä Marsin kamaralle. Tämä on keskeisenä tavoitteena muun muassa Ilmatieteen laitoksen johtamassa MetNet-hankkeessa, jossa kehitettävien pienten Marsin pintaan iskeytyvien luotainten avulla planeetalle voitaisiin muodostaa kattava säähavaintoverkosto”, kertoo Hieta.

Mars 2020 -missio on osa NASAn Mars-tutkimusohjelmaa. Perseverance-kulkijan yksi päätehtävistä on kerätä ja varastoida sarja kivi- ja maanäytteitä, jotka voidaan tulevaisuudessa tuoda Maahan tutkittavaksi. Seuraavan kerran suomalaisteknologian on tarkoitus suunnata kohti Marsia Euroopan avaruusjärjestö ESAn ja Venäjän avaruusjärjestö Roscosmosin ExoMars-luotaimen kyydissä vuonna 2022.

Lisätietoja tiedotusvälineille:

Maria Genzer, ryhmäpäällikkö, planeetta- ja avaruusteknologiatutkimus, Ilmatieteen laitos +358 29 539 4724, maria.genzer@fmi.fi

Maria Hieta, tutkimusinsinööri, Ilmatieteen laitos +358 29 539 2063, maria.hieta@fmi.fi

Tiina Ervasti, viestintäasiantuntija, Ilmatieteen laitos +358 29 539 3501, viestinta@fmi.fi

Miia Lahti, viestintäpäällikkö, Vaisala +358 50 555 4420, comms@vaisala.com

Ilmatieteen laitos on Suomen liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva tutkimus- ja palvelulaitos. Sen tehtävänä on tuottaa laadukkaita havaintoja ja tutkimustietoja ilmakehästä ja meristä. Laitos yhdistää tämän asiantuntemuksen sää-, ilmasto- ja meritiedepalveluihin, joita se tarjoaa yleisen turvallisuuden sekä yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin parantamiseksi ottaen huomioon tarpeen ylläpitää valmiutta. Lisätietoja Ilmatieteen laitoksen toiminnasta avaruudessa: https://space.fmi.fi linkedin.com/finnish-meteorological-institute

Vaisala on maailman johtava sää-, ympäristö- ja teollisuusmittausten ratkaisuja tarjoava yritys. Yli 80 vuoden kokemukseensa tukeutuen Vaisala auttaa tekemään havaintoja paremman maailman rakentamiseksi myös avaruuden olosuhteet kestävällä teknologialla, jota on käytössä jopa Marsissa ja vieläkin kauempana. Olemme luotettava kumppani asiakkaille ympäri maailman. Tarjoamme kattavan valikoiman edistyksellisiä havainto- ja mittaustuotteita sekä palveluita. Vaisalan pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja yhtiön palveluksessa on yli 1 900 ammattilaista eri puolilla maailmaa. Yhtiö on listattu Nasdaq Helsinki arvopaperipörssissä. vaisala.fi/avaruus, twitter.com/VaisalaGroup, linkedin.com/vaisala

01.04.2021 10:00

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuun keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan vajaasta kahdesta plusasteesta Keski-Lapin noin seitsemään pakkasasteeseen. Kuukauden keskilämpötila oli laajalti tavanomaista korkeampi, lähinnä maan itäosassa sekä Kainuussa lämpötila oli tavanomainen. Lounaissaaristossa, länsirannikolla sekä Lapin luoteisosassa keskilämpötila oli reilut kaksi astetta tilastollisen vertailukauden 1981–2010 keskiarvon yläpuolella, kun taas Pohjois-Karjalassa oltiin vertailukauden keskiarvon tuntumassa.

Maaliskuun ylin lämpötila oli Jomala Jomalabyssa kuun 23. päivänä mitattu 14,6 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Kuhmon Kalliojoella kuun 9. päivänä mitattu -38,9 astetta.

Lauha loppukuu sulatti lumia

Maaliskuun sademäärä oli yleisesti keskimääräinen tai keskimääräistä pienempi, lähinnä Kainuussa sademäärä oli paikoin tavanomaista suurempi. Eniten satoi Puolanka Paljakan havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 63,1 millimetriä. Vähiten maaliskuussa satoi Kustavin Isokarin havaintoasemalla, 12,1 milliä. Suurin vuorokauden sademäärä, 20,4 millimetriä, mitattiin alustavien tietojen mukaan Paljakan havaintoasemalla kuun 29. päivänä.

Kuukauden päättyessä maan lounaisosassa sekä Ahvenanmaalla oli lumetonta, muualla maassamme oli lunta vielä noin 10–90 senttimetriä. Eniten lunta oli kuukauden päättyessä Kainuussa ja Kilpisjärvellä. Pitkän ajan keskiarvoihin nähden kuun lopussa lähes koko maassa oli tavanomaista vähemmän lunta, Keski-Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen vähän. Maaliskuun alussa ja vielä puolivälissäkin lunta oli varsinkin maan keskiosassa tavanomaista enemmän, mutta kuun lopun pitkä lauha jakso sulatti lumia keskiarvon alapuolelle.

Auringonpaistetunteja oli maaliskuussa melko tavanomainen määrä.

Lisätietoja:

Ilmastotilastoja Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

31.03.2021 10:09

Tiedotetta päivitetty 3.4.2021: Tarkennettu pääsiäismaanantain sateita.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 31.3. laatiman ennusteen mukaan pääsiäistä vietetään hieman tavanomaista lauhemmassa säässä. Pitkäperjantaina sää on pilvinen, ja yleisesti tulee vesi- tai räntäkuuroja, pohjoisessa myös lumikuuroja

”Suomen yllä on heikko matalapaineen osakeskus, joka synnyttää kuurosateita eri puolella maata. Sadekertymät jäävät kuitenkin vähäisiksi”, sanoo päivystävä meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

Lauantain ja sunnuntain aikana lännen ja etelän välinen ilmavirtaus alkaa vähitellen vahvistua ja Suomeen virtaa lauhempaa ilmamassaa. Samalla sää poutaantuu. Lähinnä maan pohjoisosassa esiintyy sunnuntaina vähäisiä lumi- tai räntäsateita. Pohjoisessa on enimmäkseen pilvistä, maan etelä- ja keskiosassa on selkeämpää.

Pääsiäismaanantaina lauha ilmavirtaus jatkuu, mutta sää muuttuu lähes koko maassa epävakaiseksi, kun lännestä saapuu sadealue. Maan pohjoisosassa sateet tulevat lumena tai räntänä ja ovat paikoin melko runsaita, joten ajokeli muuttunee huonoksi. Länsi-Lapissa lunta voi kertyä jopa 10 senttimetriä. Etelämpänä sataa vettä. Lämpötila painuu öisin suuressa osassa maata pakkasen puolelle. Yleisesti yölämpötilat ovat -1 asteesta -10 asteeseen, etelässä lämpötila on nollan molemmin puolin. Päivisin lämpötila kohoaa plussan puolelle, aluksi noin 3 ja 6 asteen välille ja sunnuntaina 6 ja 10 asteen välille. Lapissakin lämpötila nousee muutaman asteen plussan puolelle.

Pääsiäistä vietetään usein vaihtelevassa kevätsäässä

Huhtikuun alkuun ajoittuva pääsiäinen on lämpötiloiltaan usein vielä vaihteleva. Tilastojen mukaan päivälämpötilat ovat huhtikuun alussa tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa +5 asteen molemmin puolin ja pohjoisessa lähempänä nollaa astetta. Öisin on koko maassa pakkasta, etelässä pari astetta, maan keskivaiheilla noin -5 astetta ja pohjoisessa yölämpötilat vaihtelevat keskimäärin -5 ja -10 asteen välillä.

Lunta on huhtikuun alussa vielä tyypillisesti koko maassa. Etelä- ja länsirannikolla lumet ovat tavallisesti jo hyvin vähissä ja maa on osin paljas. Lapissa lunta on keskimäärin 60–80 senttimetriä. Tänä vuonna lunta on huhtikuun alussa melko yleisesti hieman tavanomaista vähemmän, vaikka maa on paljaana käytännössä vain Lohja-Vaasa linjan länsipuolella. Maan länsiosassa lumensyvyys vaihtelee 0 ja 40 senttimetrin välillä ja maan itä- ja pohjoisosassa noin 25 ja 90 senttimetrin välillä.

Vuosi sitten pääsiäistä vietettiin reilua viikkoa myöhemmin vuodenaikaan nähden tavanomaisessa säässä. Päivälämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 5 ja 10 asteen ja pohjoisessa 0 ja 5 asteen välillä. Tosin Pohjois-Lapissa oli päivisinkin pikkupakkasta. Yöt olivat kylmiä ja käytännössä koko maassa oli pakkasta. Pitkäperjantai ja lankalauantai olivat poutaisia, mutta pääsiäissunnuntaina ja -maanantaina pohjoiseen satoi lisää lunta ja etelämpänä saatiin vesisateita.

Lisätietoja:

Pääsiäisen säätilastot Voimassa olevat varoitukset

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm) Säätilastoja Ilmastopalvelusta: puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

09.03.2021 06:01

Monet erilaiset tekijät selittävät COVID-19-tartuntatiheyden vaihtelua. Tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa, selitti yli 40 % tartuntatiheyden noususta. Korkeiden siitepölypitoisuuksien vaikutus ei ollut välitön, vaan useimmissa tapauksissa tartuntatiheys kasvoi neljä päivää siitepölypitoisuuden huipun jälkeen. Tämä vastaa karkeasti COVID-19-tartunnan itämisaikaa.

Mikrobiologiset laboratoriokokeet ovat jo aiemmissa tutkimuksissa osoittaneet, että siitepöly itsessään vaikuttaa hengitysteiden limakalvojen puolustautumiseen virusinfektioita vastaan. Siitepölylle altistuminen vähentää antiviraalisen interferonin vapautumista. Tämä interferoni auttaa immuunijärjestelmää taistelemaan viruksia vastaan. Siitepölyaltistus voi siis heikentää kehon kykyä torjua virusta.

Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten rajoitustoimien vaikutusta keväällä 2020. Rajoitustoimet puolittivat tartuntatiheyden verrattuna tilanteisiin, joissa toimenpiteitä ei tehty, vaikka ilmassa oli runsaasti siitepölyä. Rajoitustoimien aikana ihmiset todennäköisesti altistuvat vähemmän sekä virukselle että immuunipuolustusta heikentävälle siitepölylle. Rajoitustoimien puuttuessa suuret siitepölypitoisuudet voivat nostaa tartuntatiheyttä jopa kymmenillä prosenteilla.

Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää

”On tärkeää kiinnittää huomiota siitepölykauden etenemiseen ja erityisesti jaksoihin, jolloin ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita. Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää esimerkiksi välttämällä ulkoilua korkeimpien siitepölypitoisuuksien aikana tai suojaamalla hengitystiet”, sanoo tutkimusaineiston analysointiin osallistunut tutkimusprofessori Mikhail Sofiev Ilmatieteen laitokselta.

”Siitepölykausi on pian alkamassa, ja ajantasaiset tiedot ilman siitepölypitoisuudesta löytyvät Turun yliopiston siitepölytiedotuksen ylläpitämältä Norkko-sivustolta. Tutkijamme seuraavat ilman siitepölypitoisuuksia ympäri vuoden, jotta pystymme tiedottamaan heti, kun ensimmäiset siitepölyhiukkaset havaitaan ilmassa”, kertoo dosentti Annika Saarto Turun yliopistosta.

Suomesta tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Proceedings of the US National Academy of Sciences -julkaisusarjassa (PNAS) maaliskuussa 2021. Tutkimusaineisto on koottu 31 maasta ja tutkimukseen osallistui jopa 150 tutkijaa ympäri maailmaa. Tutkimuksessa Ilmatieteen laitoksen tutkijat olivat osa ydinryhmää, joka suunnitteli tutkimusasetelman ja analysoi data-aineistoja, ja Turun yliopisto tarjosi siitepölydataa Suomen alueelta.

Ilmatieteen laitos kehittää Turun yliopiston sekä muiden suomalaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa siitepölypitoisuuksien mallinnus- ja seurantamenetelmiä. Siitepölyn lisäksi tutkimuksen kohteena ovat ulkoilman muut biologiset hiukkaset, kuten itiöt, virukset ja bakteerit. Ilmatieteen laitoksen ilmakehämalli SILAM sisältää maailman huippuun lukeutuvan siitepölykulkeumamallin.

Turun yliopiston siitepölytiedotus on seurannut ja tiedottanut ilman siitepölypitoisuuksista Suomessa 1970-luvulta lähtien. SmartPollen-teknologiaa hyödyntävä Norkko®-tiedotuspalvelu tuotetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa, ja se edustaa maailman huippua. Turun yliopiston siitepölytiedotuksen tutkijat osallistuvat myös laajasti siitepölyihin ja ulkoilman sieni-itiöihin liittyvään tutkimukseen. Vuosikymmenten arvokas seuranta-aineisto ilman siitepölypitoisuuksista mahdollistaa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten havaitseminen ja tutkimisen.

Lisätiedot:

Tutkimusprofessori Mikhail Sofiev, Ilmatieteen laitos, mikhail.sofiev@fmi.fi, p. +358 50 3290578 (haastattelut englanniksi: siitepölykulkeuman mallinnus ja ennusteet, data-analyysi, ilmakehän fysiikka ja kemia, ilmakehän koostumuksen mallinnus)

Dosentti Annika Saarto, Turun yliopisto, annika.saarto@utu.fi, p. +358 50 344 5531 (aerobiologia, siitepölyhavainnot, Suomen siitepölytiedotus ja -ennustepalvelu Norkko)

Ilmatieteen laitoksen mallintamat siitepölyennusteet Eurooppaan ja Pohjois-Eurooppaan

Turun yliopiston siitepölytiedotussivusto Norkko

Copernicus Atmospheric Monitoring Service CAMS, ilmanlaatu- ja siitepölyennusteet

Tutkimusartikkeli: “Higher airborne pollen concentrations correlated with increased SARS-CoV-2 infection rates, as evidenced from 31 countries across the globe”

03.03.2021 07:28

Tutkimuksessa syvennytään erityisesti pienhiukkasten sisältämän mustan hiilen, eli noen, ominaisuuksiin ja lähteisiin pääkaupunkiseudulla. Mustan hiilen merkittävimpiä päästölähteitä ovat dieselajoneuvot, puunpoltto, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Musta hiili sitoo tehokkaasti auringon säteilyä ja lämmittää näin ilmakehää. Mustan hiilen lisäksi tutkimuksessa keskitytään myös ultrapienten- ja nanohiukkasten pitoisuuteen ja alkuperään. Erittäin pienillä hiukkasilla on vaikutusta erityisesti ihmisten terveyteen, sillä ne voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin ja sitä kautta myös verenkiertoon ja aivoihin.

Mittauksia tehdään Tampereen yliopiston mobiililaboratoriolla ja niissä hyödynnetään myös Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ilmanlaadun mittausasemilta saatavaa tietoa. Mobiililaboratorio liikennöi muun muassa Ruskeasannan pientaloalueella, Helsinki-Vantaan lentoaseman lähistöllä ja Helsingin keskustassa maaliskuun aikana.

”Mittaustulokset tuovat tärkeää lisätietoa hiukkasten pitoisuusvaihtelusta kaupunkialueella ja auttavat arvioimaan menetelmiä, joilla voidaan parantaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua”, kertoo erikoistutkija Sanna Saarikoski Ilmatieteen laitokselta.

Puunpoltto on näkynyt HSY:n mittausasemalla Ruskeasannan alueen ilmanlaadussa alkuvuoden kylmillä pakkasilla. Lähiympäristössä on runsaasti pientaloasutusta ja alueen kaduilla on vähän liikennettä. Helsingin keskustassa mitattuihin mustan hiilen pitoisuuksiin vaikuttaa pääasiassa liikenne.

”Alkuvuonna korkeimmat mustan hiilen pitoisuudet on mitattu pääkaupunkiseudulla Ruskeasannan mittausasemalla. Ultrapienten hiukkasten pitoisuudet ovat puolestaan erityisen korkeita vilkasliikenteisissä mittauspaikoissa”, ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi HSY:stä kertoo.

Mittauskampanjan toteuttavat yhteistyössä Ilmatieteen laitos, Tampereen yliopiston aerosolifysiikan laboratorio, Itä-Suomen yliopisto ja HSY. Mittaukset ovat osa Black Carbon Footprint ja “Transport derived Ultrafines and the Brain Effects" (TUBE) -hankkeita. Black Carbon Footprint -hanke on Business Finlandin ja hankkeeseen osallistuvien tahojen rahoittama laaja ja kansainvälinen tutkimuskokonaisuus, johon osallistuu yhdeksän suomalaista eri alojen tutkimusryhmää, kymmenen yritystä ja useita viranomaistoimijoita. TUBE on Euroopan komission rahoittama Horisontti 2020 -tutkimushanke, jonka tarkoituksena on selvittää mekanismeja, jotka liittyvät ilmansaasteille altistumiseen etenkin neurologisten sairauksien kannalta. TUBE-konsortio koostuu kahdeksasta akateemisesta ja kolmesta teollisuuskumppanista sekä neljästä tutkimusorganisaatiosta, jotka tulevat kahdeksasta Euroopan maasta, Kiinasta sekä Chilestä. Lisätietoja Black Carbon Footprint hankkeesta ja mustasta hiilestä löytyy Black Carbon Footprint -hankkeen verkkosivuilta. TUBE-hankkeesta saa lisätietoja myös hankkeen verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Sanna Saarikoski, Ilmatieteen laitos, p. 050 5906091, sanna.saarikoski@fmi.fi

Ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi, HSY, p. 050 3520593, jarkko.niemi@hsy.fi

Black Carbon Footprint -hanke: http://www.bcfootprint.com/

TUBE-hanke: https://www.tube-project.eu/

Ruskeasannan asemakuvaus

01.03.2021 09:40

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli koko maassa yhdestä neljään astetta tavanomaista kylmempi. Keskilämpötila vaihteli maan etelä- ja länsiosassa -5 ja -10 asteen välillä, lounaissaaristossa -3 asteen molemmin puolin. Maan itä- ja pohjoisosassa keskilämpötila oli -10 ja -15 asteen välillä.

Lämpötila pysytteli suuressa osassa maata enimmäkseen pakkasen puolella koko helmikuun. Kuukauden puolen välin tienoilla lämpötila käväisi plussan puolella muutaman päivän ajan lounaassa ja länsirannikolla, mutta vasta 20. päivä helmikuuta alkaen sää lauhtui, ensin maan etelä- ja länsiosassa ja loppukuusta pohjoisinta Lappia myöten. Helmikuun viimeisenä päivänä lounaissaaristossa mitattiin uusia asemakohtaisia lämpöennätyksiä seuraavilla pitkäaikaisilla havaintoasemilla: Hanko Tvärminne, Hanko Russarö ja Lemland Nyhamn.

Kuukauden alin lämpötila, -39,7 astetta, mitattiin 20. päivä helmikuuta Utsjoen Kevojärvellä. Kuukauden ylin lämpötila, +9,8 astetta, mitattiin kuukauden 25. päivä Maarianhaminan lentoasemalla ja Jomalan Jomalabyssä.

Maan keskiosassa oli paljon lunta

Itä-Suomesta Pohjanmaalle ulottuvalla alueella satoi helmikuun aikana tavanomaista enemmän, paikoin harvinaisen paljon. Lounaassa sademäärät olivat puolestaan yleisesti tavanomaista vähäisempiä. Pohjois-Suomessa sademäärä oli tavanomainen.

Helmikuun suurin sademäärä, 72,8 millimetriä, mitattiin Vesannon kirkonkylällä. Vähiten satoi Paraisten Utössä, 6,4 millimetriä.

Lunta oli kuukauden päättyessä etelä- ja lounaisrannikolla 5–20 senttimetriä, maan keski- ja pohjoisosassa yleisesti 40–80 senttimetriä. Maan keskiosassa oli lunta tavanomaista enemmän, etelässä puolestaan tavanomainen määrä tai tavanomaista vähemmän. Pohjois-Lapissa lunta oli jopa harvinaisen vähän.

Talvi oli noin asteen tavanomaista leudompi

Talvi eli joulu-helmikuu oli lämpötiloiltaan lähes koko maassa noin asteen verran tavanomaista leudompi. Joulukuu oli talvikuukausista leudoin. Monilla Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemilla kuukauden keskilämpötila oli harvinaisen korkea, eli näin leuto joulukuu toistuu harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Maan etelä- ja keskiosassa talven keskilämpötila oli -2 ja -8 asteen välillä, lounaissaaristossa hieman lauhempi. Maan pohjoisosassa keskilämpötila vaihteli -7 ja -12 asteen välillä.

Joulu-helmikuun aikana maan etelä- ja keskiosassa satoi tavanomaista enemmän, jopa harvinaisen paljon. Sen sijaan maan pohjoisosassa sademäärät olivat lähellä tavanomaisia, ja Pohjois-Lapissa satoi koko jakson aikana tavanomaista vähemmän. Lumisademäärä oli keskiarvojen yläpuolella maan keskivaiheilla, mutta keskiarvojen alapuolella lounaassa sekä paikoin Lapissa.

Lisätietoja:

Talvisään tilastoja

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi sääilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.